sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Urhokas



Yllä: Pikku Kakkonen jännittää.Mitä jännittävämpi ohjelma,sitä useampi sormi suussa.Eli ei ainakaan ole Kaapo ja Late (joku lasten tiedeohjelma?) menossa,se kun on pelottavin.

'Miun kulta äiti,mie tuojelen tinuu kaikelta,joka kelta'.Unto sanoi illalla sängystään.Ja suojeleekin,lähinnä siskoltaan mutta yhtä kaikki varsin hellyyttävä ja epäitsekäs piirre pienessä miehessä.Laittaa kätensä väliin jos Liisa yrittää purra minua.Äsken muhittiin sängyssä kolmestaan ja Liisa alkoi riehaantua.'Otanko mie Lillun poit,tattuuko tinuun,mie voin tuojella tinuu'.Olen moneen kertaan sanonut että kiitos kulta mutta ei siun tarvii äitiä suojella,äiti suojelee sinua ja äiti on aikuinen,äiti pärjää kyllä eikä Liisa äitiä pysty satuttamaan.Ei taida oikein uskoa miun pärjäämiseen mutta isi on kyllä kaikkivoipa,en ole kertaakaan kuullut että isiä pitäisi suojella.Mutta isi onkin niin vahva että vatsan päällä voi pomppia polvillaan,isi jaksaa nostaa kattoon asti,ottaa kiinni kun hyppää kiipeilytelineestä ja opettaa painimaan ja mylläämään ja 'lukottamaan'.Tavallaan ymmärrän että tuota taustaa vasten vaikutan aika avuttomalta.


Voitontahto on valtaisa,pettymys myös jos häviää.Fortuna,Quips,Choco,Piikkisiili ja palapelit on kova juttu,joka ilta pelataan jotain kun Liisa menee nukkumaan eikä ole syömässä nappuloita.Untolle jää iltaisin tunnin verran 'ison pojan aikaa' Liisan mentyä sänkyyn.Pelataan,luetaan ja kerrankin saa rakennella rauhassa legoilla ja dubloilla,tehdä isot autoleikit,leipoa tai askarrella.
Ulkotouhuista pyöräily on ykkönen,oppi kesällä polkemaan ilman apupyöriä.Jarruttelukin sujuu ja pysähtyä osaa mutta liikkeellelähdössä tarvitsee vielä apua.Hommassa tarvitaan siis vielä isin apua,miun tehtävä on pitää Liisa poissa edestä joten kolmestaan kun ollaan niin pyörä pysyy parkissa ja poika lähinnä puissa,kiipeilytelineissä tai keinussa.Lehtiä on kerätty ja liimailtu taas,käpyjä ja jotain jäkälää/sammalta olisi vielä keruulistalla askartelutarpeiksi talvea varten.Oma liimapuikko ja sakset on tärkeät ja nimeään opettelee kirjoittamaan.Kirjaimet onnistuu jo jotakuinkin,järjestys vähän vielä vaihtelee.Aakkoset osaa laulella ja tunnistaa osan kirjaimista.Kirppikseltä löytyi kirjainmagneetit jotka on varmaan seuraava iltapuhdehitti.



Niin iso ja samalla vielä niin pieni.


4 kommenttia:

  1. Voi toista. Se on niin iso muutos tuossa kolmesta neljään. Unto on kasvanut tosi paljon viimeisessä vuodessa. Ei kai meidän Paavostakin tule noin isoa?

    VastaaPoista
  2. :) Hauskoja kuvia ja ihana toi tv:n katselukuva..

    VastaaPoista
  3. Meilläkin ohjelmat saa aikaan "peloa". Inkivääri ei oikein Muumejakaan tohdi katsoa. Hyvä, että osaa itsekin säädellä:)

    VastaaPoista
  4. Taitaa siitä Tytti tulla..On jo vähän tullukin,ei Paavokaan enää oo yhtään taapero.Onneks posket on molemmilla viel aika pumpulat :)

    Kiitos Ruususuun äiti.

    Pelo kuulostaa liikuttavalta.Ja Muumithan on pelottavia,vaikuttavia musiikkeineen,aika synkkiäkin välillä.Riippuu tietysti vertaako Teletappeihin vai Turtlesiin.

    VastaaPoista