keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Kohinaa




Loput laskiaispullat saatiin (sain) tuhotuksi tänään,luojan kiitos älysin tehdä vain puolen litran taikinan.Päiväuniaikaan istuin auringonläiskässä ja neuloin.Sitten kyllästyin esikoisen hyssyttelyyn,jatkuvaan 'äiti kato'-hokemaan ja kinuamiseen ja pistin 'Olipa kerran elämä'n pyörimään.Bakteerit ja virukset on aika jännittäviä,äitiä tarvittiin välillä viereen.Tuntuu että tarvitaan koko ajan.Vessaan ei pääse ilman että ovea rynkytetään niin että käännettävä kahva antaa periksi ja ovi rämähtää auki.Ruokaillessa kaatuu ainakin yksi muki,on niistettävä neniä pari kertaa ja vastattava mm. kysymykseen 'äiiiti,tykkätkö tie talvikuonoista?'.Aikuiselle hyödyttömän trivian (Lego NinjaGo-ukkojen nimet ja aseet,pyörimäalustojensa pyörimänopeus) ja yleisen hälyn määrä on niin käsittämätön ettei omille ajatuksille jää tilaa.Omia ajatuksia ei ole.Ulkoillessa huomasin hokevani ensimmäisen vartin jälkeen päässäni 'vittusaatananperkelemieENjaksa'.No,huomiseen aamuun jaksan,white noise hiljeni lastenhuoneessa äsken ja aamulla lähden YKSIN kirjastoon.Ja luen joka ikisen lehden.Jollei ole luettavaa niin istun lukusalin hiljaisuudessa ja tuijotan valkoista seinää.


maanantai 20. helmikuuta 2012


Lapset flunssassa,hyvä tekosyy leipoa kun uloskaan ei pääse.Tehtiin pullia kun jäi laskiainen viettämättä.Vai laskiaistiistainako niitä syödään?Oli miten oli,melkein aikataulussa ollaan.
Mustikoita ja appelsiiniporkkanamehua,D-vitamiinia ja kalaöljyä,parsakaalta ja hunajateetä,pinaattikastiketta pastalle.Jospa tauti taittuisi.
Illaksi kaivaudutaan sohvalle katsomaan lastenohjelmia.Tai niin kuvittelen.Yhtä todennäköistä sekin että penikat painaa tukka putkella kiljuen ympäri kämppää miekoilla sohien ja Dublo-ukoista tapellen.





lauantai 18. helmikuuta 2012



aurinko paistaa
poika lähtee yökylään ja laskiaisriehaan
liukuri,legot ja yöpuku pakattu
pullatarpeet odottaa kaapissa että saisin aikaiseksi leipoa
saavat odottaa alkuviikkoon..
kohta kummipojan syntymäpäiville
ilta melkein kahdestaan miehen kanssa
ehkä elokuva vuokralle?
Liisalle kahden aikuisen huomio
huomenna saa nukkua PÄIVÄUNET
elämä voittaa :)




perjantai 17. helmikuuta 2012

Hiljaiseloa





Runeberginpäivä juhlittiin asiaankuuluvasti tortuilla,miehen syntymäpäivää toiveiden mukaisesti voileipäkakulla,ystävänpäivä sivuutettiin tyystin mutta torstain kunniaksi leivoin ystävän inspiroimana tiramisua iltapalalle,kynttilän valossa syötiin,pienet naamat kaakaotuhrussa.Arki on välillä pakahduttavan ihanaa ja välillä niin puuduttavaa että saa laskea tunteja seuraavaan päivään selvitäkseen.Vaikka valo lisääntyy niin olossa se ei vielä tunnu.Pimein aika vetää olon vuosi vuodelta entistä valjummaksi,en ole yhtään talvi-ihminen.



Helmihyasintti on ostettu pöydälle muka kevätfiilistä tuomaan ja yritän edistää askarteluprojekteja Unton kanssa että olisi jotain mielekästä tekemistä mutta oikeasti viettäisin kevättalven mieluiten peiton alla ja heräisin kun maasta alkaa puskea vihreää.Illat nuhjaan sohvalla neulomassa ja päivät odotan sitä iltaa.Neulomus on ainut mikä pitää ruodon suorassa sohvannurkassa,pakko neuloa etten muutu ihan ameebaksi ja imeydy sohvaan.Ehkä keväämmällä jaksan panostaa tännekin paremmalla energialla,nyt vain kuvailen näitä samoja nurkkia ja pieniä naamoja (oman naaman kuvaaminen oliskin viikon vitsi,huono vitsi).



lauantai 4. helmikuuta 2012

Linkoaa



Mehulinko linkoaa vuoden tauon jälkeen taas päivittäin.Kilo porkkanaa ja ainakin saman verran appelsiineja; kannullinen mehua.Tästä alkaa kevään odotus.

Mehun teossa jää kasvis/hedelmäsilppua jota viime vuonna tungin sämpylöihin ja leipiin,nyt tein porkkanakakkua ja jatkokäyttöideoita kaipailen,tuntuu kamalalta heittää raastetta (yllättävän mehukasta vaikka mehut on puristettu) roskiinkaan mutta on niin muhjua ettei sitä sellaisenaankaan oikein saa syötyä.Ehkä jotain kasvispihvejä?


Väipalalle kauraleipää ystävän ohjeella,kysyn jos saan sen laittaa esille,on hyvää,nopea,helppo.Vaikkakin miulla jää likilaskuiseksi,johtuu varmaan auringonkukansiemenistä joita sooloilin reilulla kädellä sekaan.Parsakaalit on Liisan iloksi,vetelee raakana,paistettuna,keitettynä.Untokin söi pienempänä mutta nyt on epäluulo iskenyt eikä kelpaa kuin paistettuna joskus,äitihän voi yrittää syöttää jotain ihan kamalaa,ötököitä,mörköjä,roskia,niljakasta tai rouskuvaa.

Kylmyys pitää pikkupyrähdyksiä lukuun ottamatta sisällä,flunssan jälkimaininkeja vielä.Unto säästi viikkorahojaan reilun kuukauden ja osti lähikaupan alehyllystä valopyssyn joka pitää tuskaisen kovaa ulinaa välkkymisen lisäksi.Aikansa riehuttuuan sohaisi pyssyllä taulua joka tippui Liisan otsaan.En ole yhtä dramaattista verenvuodatusta omilta lapsilta ennen nähnyt ja haavaa painaessani polvet tärisi kun ei heti nähnyt mistä vuoto tulee.Mies onneksi oli rauhallisempi ja rauhoitteli minutkin..Päivystyksessä käytiin haava liimaamassa,tikkejä ei onneksi tarvinnut.Oranssi viidakkolaastari otsassa tuo nyt painelee,ihan kuin ei mitään olis tapahtunutkaan.Taisi kolahtaa miun sieluun pahiten,otin tytön yöksi viereenikin kun pelkäsin aivotärähdystä ja huomaatatta jäänyttä verenvuotoa aivoissa ja vaikka mitä.