sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Unto


 3v 3kk.Vilkas,äänekäs,sosiaalinen.Haluaa halia,muhia,pyrkii viereen öisin.Isin kanssa riehuu ja 'myllii'.


Totesi että hänestä tulee poliisismies,palosmies tai lopolttimies.Ei osannut kertoa mitä se robottimies tekee mutta lienee tärkeä toimi.


Laulajapoika,alkaa tosin tiedostaa että siihen kiinnitetään huomiota eikä aina enää pyynnöstä luikauta vanhoja poikia viiksekkäitä.Pyytämättä loilottaa kaupan hedelmäosastolla '..olititko elämäni viimeinen elämäni lakkaush..'.Tykkää myös soittaa,rumpuja,kovaa.Antaa Liisalle samalla tamburiinin,jota tuo takoo pikkunyrkeillä,pitävät konsertin.Kirppikseltä löytyi lasten kitara josta yksi kieli kadonnut,sitä soittaa ja haluaisi bassorummut,bassokitaran,saksofonin,poikkihuilun ja oikeastaan kaikki soittimet joiden olemassaolosta saa vihiä.Leikkii roolileikkejä,pukeutuu jalkapallopaitaan,Eemeli-lippikseen,hienon rouvan hattuun,huopatossuihin,olkihattuun,kissankorviin..Nyt katsoo sunnuntain lastenohjelmia eilisten kissanviiksien jämät poskilla.



Kirjat saa pysähtymään,useimmiten valitsee jonkun kulkuneuvoaiheisen opuksen -syvä huokaus-.
Leikit on kasvaneet uusiin ulottuvuuksiin.Suu käy koko ajan ja touhuaa omiaan parikin tuntia putkeen välillä vaan vessassa käyden.Sekin onnistuu nykyään,useimmiten.Yöt on vaippa,en jaksa vielä pottarumbaa öisin,kunhan alkaa useammin olla vaippa kuiva aamuisin niin sitten viimeinen pinnistys kuivaksi.Autoleikit,eväsretkelle 'eläimejen' tai unikavereiden kanssa,jääkiekkoa sisällä sählypallolla kypärä vinossa.Maja pöydän alle ja sisko mukaan retkeilemään sinne,peitot ja tyynyt,puisia hedelmiä ja astioita mukaan.



Hämähäkkimieshammastahna saa kinuamaan hampaanpesua pitkin päivää.Valitsi punajuurikeiton mielummin kuin lihapullat ja perunamuussin,pyysi jälkiruoaksi omenaa.Jotain on mennyt oikein siis mutta joka kauppareissulta mieluusti kotiutuisi lakun,pillimehun,'päkskiksen','tuhvelin' tai 'kaapon' (Fazerin pikkupatukoita..) kanssa,välillä kyllä kotiutuukin.

Pikkukakkonen saa lamaantumaan täysin liikkumattomaksi sohvalle.Melukylän lapset,Eemeli,Se pikkuinen Lotta,Heinähattu ja Vilttitossu,Saariston lapset,Muumit ja Lauri kilpa-auto jaksavat kiinnostaa.Eläytyy Melukylän lasten touhuihin ja matkii murretta,sanontoja,hyräilee tunnusmusiikkia leikkiessään.


Siskoa lähinnä hellii ja yrittää (kirjaimellisesti) kiskoa leikkeihin mukaan mutta välillä hermo menee kun sisko pilaa autokilpailuleikit tunkemalla voittajakandidaattia suuhunsa.Silloin saattaa vyöryttää sisaren selälleen pää kolisten tai työntää naamasta kauemmas.

Tarvitsee fyysistä myllytystä todella paljon.Parin,kolmen tunnin ulkoilu takana ja sisällä pomppii kengurupallolla,juoksee ympyrää.


Aloitti juuri leikkikerhossa,isojen kerhossa,yksin.Jännitettiin miten sujuu mutta hienosti on mennyt,mitä nyt pari kertaa ilmoittanut ettei mene kerhoon enää ikinä ja yhdet housut pissinyt välipalapöydässä märäksi.Totesi kuulemma tyynenä kesken porkkanan rouskutuksen että tais mennä pissat housuun.Kertoi sitten kerhon tädille että ei se mitään,näitä sattuu.Pieni lähti maailmalle,omituinen tunne päästää lapsi yksin selviämään.On kyllä kovasti kaivannut lisää ikäistään seuraa joten haikeudesta huolimatta on ihanaa että sai kerhopaikan.

perjantai 25. helmikuuta 2011

Raketti


Tylsän hetken täytteeksi tehtiin raketti.Lennonjohdolta pyydetään lupa lähtöön,lähtölaskenta luetellaan ja sitten voikin siirtyä seuraavan leikkiin.Lähinnä siis tukkii tilaa millon missäkin huoneessa.Parasta on tainnut olla vessapaperirullasta tehty puhelin jolla on soiteltu muissakin leikeissä.




Aikaa pahvilaatikon päällystämiseen foliolla,nappi-nappuloiden liimailuun ja folioreunojen vahvistamiseen teipillä kului kiitettävästi joten siltä osin projekti oli onnistunut.Kolmevuotiaan apurin mielenkiinto vaan lopahti vähän kesken eikä tuo varsinainen ilo ole silmälle olohuoneen nurkassa pölyyttyessään joten en suoranaisesti voi suositella foliorakettia kenellekkään.Ellei ole tosi tylsää..

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Seitsemän

Pyysin miestäni valitsemaan numeron 1 ja 48 väliltä.Valitsi numeron seitsemän joten pikkuinen arvontavoitto lähtee seitsemmännen kommentin jättäneelle Sunnalle.Kiitos teille kaikille kauniista sanoistanne,mukavaa kun käytte täällä lueskelemassa!
Laitatko Sunna yhteystietosi sähköpostiini kaisa.saanila@hotmail.com niin laitan paketin tulemaan.

lauantai 19. helmikuuta 2011

Ajattelin arpoa


Lukijoita on vaivihkaa ilmaantunut jo yli sata.Huimaa,ottaen huomioon että vähintään joka toisessa kuvassa pällistelee lapset ja tekstitkin painottuu kertaamaan nuhakuumeita,päivän säätä,puistoreissua ja kirppikseltä ostettua kippoa.Blogia aloitellessani suunnitelmissa oli virtuaalipäiväkirja joka jäisi lapsille luettavaksi,lapsuusvuosiensa arki näkökulmastani,enemmän kuin vauvakirjan satunnaiset merkinnät.Kuvia ja kuulumiset mummoille ja muille.Omia kiinnostuksen kohteita,kirppislöytöjä,reseptejä,valokuvia.Tätä kaikkea blogi on ollutkin mutta odottamatonta on ollut luoda tuttavuuksia,löytää inspiraatiota ja samanhenkisiä ihmisiä sekä sosiaalinen kanava.Kiitos teille seurasta ja mielenkiinnosta!


Ajattelin siis arpoa virkkaamani merinovillaiset ranteenlämmittimet ja pientä paperikivaa.Jos tuo pikkupaketti lämmittäisi mieltäsi niin jätä kommentti tähän postaukseen,nimimerkillä mikäli kommentoit anonyymisti.Arvonta päättyy ensi keskiviikkona siihen aikaan illalla kun satun pääsemään rauhassa koneelle.

Täällä sairastellaan,joten päivitystahti tuskin tästä hetkeen elpyy.Arkikerrottavaa olisi ja näytettävääkin joten palailen kun löydämme tien ulos nenäliinasutturavuoren sisältä.

torstai 10. helmikuuta 2011

Lettejä

Letityttää.Itselläni Pikku-Heidi-letti,näin illalla yömekkosillaan,ulkoilun ja pipon jäljiltä se ei enää ihan edustavimmillaan ole,pinnitkin näkyy.Lapset puljasi ammeessa ja Liisan märkiin hiuksiin tein ekat letit,ranskalaisvaikutteiset.Pieni kuula pyöri niin paljon että kampaus jätti toivomisen varaa mutta luulen että letit on lemparit kunhan hiukset vähän vielä kasvaa.Miun lempparit.








Unton kuontalo kaipaisi taas saksia,ei taida olla kuin kolmisen viikkoa kun viimeeksi nyrhin sitä.


Iltakuvat on kamalia,etenkin kun en jaksa alkaa niitä nyt muokkaamaan..

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Liisa


Lähes 8kk.



Istuu,joskin kaatuu vielä kuin keila kun innostuu.Ryömii,nauraa,jokeltaa,nousee karhukävelyasentoon.
Vetää keittiön laatikoita auki,jättää sormet väliin.Roikkuu lehtikorissa ja hyllyissä ihan kuin yrittäisi nousta polvilleen.Iloinen saparopää,ei turhia valittele.



Veikka on parasta,naurattaa ja riehuttaa.
Hampaita kuusi ja soseita menee mutta neiti sihtikurkku tekee varsin selväksi että mitään karkeampia mössöjä on ihan turha tarjoilla.


Nukkuu kiinni kyljessä ja syö yöllä kerran,pari mutten pidä kiirettä siirtää omaan sänkyynsä.Ihanahan se on siinä tuhnottamassa ja jos Liisa jää viimeiseksi vauvaksi meillä niin haluan lullutella mahdollisimman pitkään,vaikka sitten omien unien kustannuksella.

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Inkiväärikeksit


Muistelin edesmennyttä pappaani,miten hän istui lyhythihainen kauluspaita päällään,kotitossut jalassaan keittiön kivikantisen pöydän ääressä ja joi kahvia todeten että inkiväärikeksit on parhaita.Söi maltillisesti vain yhden ja poimi murut pöydältä lautaselleen,himmeästi kiiltävä kultasormus nimettömässään pöydän kivipintaa raapien.Papalla oli soikeat kynnet ja aina siistit kädet.Sellaiset joilla olisi voinut soittaa pianoa.Pappa maalasi,laittoi ruokaa ja oli aina kohtelias,herrasmies.Papalla oli pilkettä silmäkulmassa ja pitkä pinna.

Soitin mummilta reseptin ja flunssapöhnässä ulkoiltiin kaksi tuntia lähikauppaan ja takaisin hakemaan sitruuna ja kermaa.Tehtiin iltapalaksi inkiväärikeksejä ja kaakaota kermavaahdolla.Kunnon tummasta kaakaosta.

Vuosien jälkeenkin tuntuu oudolta ettei pappaa enää ole,muistot ei ole yhtään haalistuneet,yksityiskohdat kasvoistaan,äänestään on tarkasti mielessä.Haen vielä yhden keksin päiväkahville vaikka kielenkärkeä aristaa jo inkiväärin yliannostus.Tässä resepti teillekin.

Papan inkiväärikeksit

125g voita
1dl kuohukermaa
7dl vehnäjauhoja
3dl sokeria
1 1/2 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
1 1/4dl tummaa siirappia
1/2 sitruunan mehu ja raastettu kuori
1rkl ruokasoodaa

Sulata voi ja  anna sen jäähtyä.Vatkaa kerma vaahdoksi.Sekoita sokeri,siirappi,sitruunamehu,inkivääri ja sitruunankuoriraaste.Lisää voi ja kermavaahto seokseen.Sekoita ruokasooda jauhoihin ja lisää jauhot taikinaan.Anna vetäytyä jääkaapissa ainakin tunti,voi olla yönkin yli.Pyörittele palloiksi ja painele pellille ohuiksi pyörylöiksi.Jätä reilusti tilaa,leviävät lähes kaksinkertaisiksi uunissa.
Paista 175 asteessa n. 10 min.


Säilyvät lasipurkissa.Parhaimmillaan ovat sellaisia vähän sitkeitä keskeltä ja rapeita reunoilta.