Pitäisi kaivaa ompelukone esiin ja surauttaa pari lippistä Untolle.Kesähattu Liisalle,ehkä joku mekko,mekkopöksyjä ettei vaipat (joista toivon mukaan kohta pääsisi eroon) vilku helmojen alta.
Työn alla on myös Liisalle nukenvaunut.5e kierrätyskeskuksesta,lienevät jostain 70-80-luvun taitteesta,valaiskaa jos tiedätte paremmin.Jotain nauhaa kuomun rispaantumia peittämään,uusi patja,petivaatteet,irronneeseen rankaaseen joku kiinnitysmekanismi vanhan tilalle ja tuo teippimöykky auki ja joku viritys siihen tilalle mikäli sitä vaatii.Tai ainakin nätimpää teippiä.
Ainoa ompelus joka toistaiseksi on päässyt oikeasti koneen kanssa kosketuksiin on reunasuojus pinnasänkyyn.Edellinen on kovassa käytössä jo antautunut,Liisan sängyssä kun ei ole laitoja eikä tuo ihan vielä ole sitä tajunnut.Kirppikseltä kamala 90-luvun pupukuosinen suoja johon surautin uuden kankaan tyynyliinasta.Sekin kirppislöytö.Ja käytössä huomasin että noita naruja saisi olla tuplasti enemmän,lörpöttää ihan miten sattuu.Ihan vielä en ole saanut aikaiseksi niitä lisätä.Olla möllötän ameebana enkä tahdo saada mitään aikaiseksi,kaikki energia menee arkeen.Tai tekemisten suunnitteluun,sen valmiimpaa ei nyt tunnu tulevan.
Lähestulkoon ompeluksi voisi kutsua myös viirinauhaa jonka kyhäsin pihalle.Kankaat kaapin kätköistä,kirppikseltä uusina ostettuja.Koneessa oli tummat langat eikä sopivia ollut joten noilla mentiin.Jollet pysty piilottamaan,korosta.Matto on Tiimarista.Toissa kesäksi ompelin viirinauhan,ostin 'kestävän' maton Plantagenista ja loppukesästä olivat ryvettyneet niin pahasti ettei niitä pelastanut enää mikään.Etanoita kiinni maton pohjassa,viirinauhassa homepilkkua..Kierrätyshenkisyys tyssäsi niihin etanoihin,no can do,roskikseen meni,inhonkiljahduksia pidätellen,puistatusten kera.Toissakesäisestä viisastuneena vaivannäkö ja rahallinen panostus siis minimaalista.Lapset saa istutella ruukkuihin pari orvokkia vielä ja kesäleikkipaikka on tältä kesältä valmis.Ehkä.Tosin Untolle on tarkoitus hommata vielä pieni vasara,kasa laudanpätkiä ja isoja nauloja joilla saa nyhrätä omiaan tuolla.Oman talonkin voisi haluta/löytää/ostaa niin saisi tehdä pihalleen mitä haluaisi.Esimerkiksi antaa lasten poimia kukkia,kaivella maata,rakentaa puumajoja,siirrellä kiviä,syödä marjat suoraan puskista,kiivetä puissa..Nykyinen koti on ihan kiva muttei oma joten pihaelämä on rajoitetumpaa kuin toivoisin,onneksi on mummolat ja täälläkin lähellä metsäplänttiä sen verran että saa rauhassa rymytä.
Sain illalla auton täytettyä kirppistavaralla ja käytiin aamupäivällä torilla myymässä.Minä,Unto ja ystäväni tyttärineen.Tori oli aivan täynnä eikä oltais seitsemän jälkeen mennessämme saatu enää myyntipaikkaa ellei ystävällinen mies kukkakojussa olisi auttanut.Soitti torivalvojalle ja pyysi luvan että saisimme leiriytyä kauppahallin sisäänkäynnin eteen.Ihanaa että noin ystävällisiä ihmisiä on!Neljä tuntia seisoskeltiin,tavaraa meni mutta ihan kamalasti jäikin.Tili ei ollut kummoinen mutta saatiin pisamia,evästellä,irtojäätelöä ja raitista ilmaa,hyvää seuraa ja muutama lelu.Pidän torin tunnelmasta,opiskeluvuosina olin muutamana kesänä kukkia ja taimia myymässä,varmaan kivoin kesätyö ikinä.Vaihtareita tehtiin ystäväni kanssa taas ihan kiitettävästi,viime kesänä oltiin yhdessä myymässä myös.Varmasti mennään vielä uudestaankin kunhan kaappeja taas saa pengottua.Etukäteen vähän epäilin Unton jaksamista mutta halusin ottaa mukaan kuitenkin,ihan vaan elämyksen vuoksi.Itku pääsi kun lähdettiin,olisi kuulemma halunnut vielä jäädä,oli niin hyvät leikit.Sattui kivat kaverit lapsille leikkipaikalle,jätettiin puhelinnumerokin jos vaikka toistekin leikittäis.
Nyt pitäis päästä päiväunille.Ja pitäis lakata miettimästä mitä kaikkea 'pitäis' ja ajatella että teen,en tee tai haluan tehdä asioita.Jotenkin näin asian ilmaisi Anrinko taannoin ja ajatus jäi mieleen muhimaan,josko tällaisen suhtautumisen saisi käytäntöönkin siirrettyä.
PS. Lastenvaatetta,vanha lasten rautasänky ym. ALEssa,klik Kotikutoon.
"Pitäis-elämä" on mulle ihan arkipäivää. Mä olen aina ollut, ja tulen aina olemaan haihattelija-haaveilija, joka ei todellisuudessa saa paljoakaan aikaan... Se kyllä ärsyttää.
VastaaPoistaKivalta kuullosti teidän kirpparipäivä! Ja nuo vaunut on supersöpöt. Mulle tuli tosi vahva deja-vu tunne nuo nähtyäni, että onkohan mulla tai pikkusiskolla ollut joskus vastaavat... Varmaankin ovat sieltä 70-80 -lukujen vaihteesta, kuten arvelit.
Aurinkoista uutta viikkoa! :)
Moikka,
VastaaPoistaMinulla on ollut, ja on edelleen vanhempieni luona, tuollaiset vaunut. Olen syntynyt 83 ja saanut vaunut muistaakseni 2v. lahjaksi. Toivottavasti Liisa nauttii vaunuistaan yhtä paljon kuin minä olen omistani nauttinut :)
-Riikka
Katri;miullakin on suunnitelmia vaikka muille jakaa mutta toteutus ontuu,tällä hetkellä vielä enemmän kuin yleensä,joku ihme lukotuskausi menossa :)
VastaaPoistaRiikka;kiitos tiedoista!Mie olen syntynyt -81 ja on ollu sellaiset rottinkivaunut nukeilla.Vielä repsottaa näistä rengas irrallaan mutta Liisa nämä bongasi kirppikseltä eikä olis irti päästänyt :)