Matkaan

 

Huomenna Milanoon!Lasten kassit pakattuina mummolaa varten,itselle ei paljoa mukaan tarvitsekaan,lauantai-iltana lennetään takaisin.Lentäminen vähän hirvittää,edellinen kerta oli kuutisen vuotta sitten,ennen lapsia,Sri Lankaan opiskelijavaihtoon.
Ei suuria suunnitelmia,opaskirja karttoineen on ja hotellihuone varattuna.Ulkona syömistä,keskeytyksettä,taidetaan molemmat odottaa eniten.Kaikessa rauhassa kaupungilla kiertelyä.Pieniä ostoksia,jos jonkusen kirppiksen ja second handin löytäisi.Jos kenellä on antaa vinkkejä niin otetaan kiitollisina vastaan!Guccit ym. jää suosiolla kiertämättä,keskitytään ihastelemaan muotiluomuksia katukuvassa.Oih,ihan mahassa muljahtaa kun kuvittelenkin katukahviloita!

Jääkaappia on tyhjennetty järjestelmällisesti ettei mitään jäisi happanemaan.Välipalaksi omena-luumu-spelttipaistosta ja kotitekoista vaniljakastiketta.Aasinsiltana tästä; satuitteko katsomaan Yleltä dokumentin Arvokas ja herkullinen jäte?Suosittelen,on vielä katsottavissa muutaman viikon,kestää alle tunnin.'Kaupat heittävät yli puolet hankkimastaan ruoasta jätteeseen. Parasta ennen -päivän jälkeenkin suuri osa ruoasta on käyttökelpoista, jopa herkullista. Kuka vastaa tuhlauksesta, jolla voitaisiin ruokkia monta nälkäistä?'(Lainaus tuolta linkin takaa.)Matkalukemistoksi otan kälyltä lainatun Marjoja ja maskaraa jota en ole ehtinyt viikossa vielä edes aloittaa,jos lennoilla malttaisi keskittyä.

En ole vielä liiemmin halunnut miettiä miten kestän olla lapsista erossa puolikkaan viikon,Liisa on ollut yhden yön hoidossa aiemmin eikä Untokaan näin kauaa vaikka yökyläilee aika usein mummoloissa.Vaikka omaa aikaa kaipaa niin samanaikaisesti tiedostaa että oma arki on kuitenkin parasta,kaikkine nahinoineen,kakkavaippoineen ja kuravaatteineen.Lapset viihtyy varmasti,on seuraa ja turvaa toisistaan ja Mummo ja Mamma hoitamassa.Silti,en saa aamulla lämpöisiä yöpukunuhjukoita kainaloon muheltamaan,ensimmäistä kertaa..

Iso poika

Unto oppi viime viikolla pyöräilemään ilman apupyöriä ja ottamaan vauhtia keinussa.Tunnistaa u-kirjaimen tekstistä ja on kovin kiinnostunut kirjaimista,luettelee sanoja jotka alkaa k:lla,l:llä ym. ja useimmiten menee oikein.

Leikkikerho alkoi ja on jäänyt sinne mielellään.Kahtena aamupäivänä viikossa reilu kaksi tuntia.
Piirrettiin tänään lyijykynällä seinään merkki ja mitattiin 104,5cm.Täyttää marraskuussa neljä,toivoo naamiaissynttäreitä ja vaihtaa pukutoivetta päivittäin.Syö hyvin,nukkuu hyvin,edelleen myös päiväunet,posottaisi useimmiten pidempään kuin siskonsa.Valvoo iltaisin pidempään kuin Liisa ja saa silloin tehdä isojen juttuja,rakentelee legoilla,askartelee raketteja ja lennokkeja,piirtää,rei'ittää (joo..),nuhjaa sylissä ja tekee leikit kerrankin rauhassa lattialle.

On koko kesän ollut tavallista herkempi,urheilukoulu (johon kuviteltiin Unton lähtevän ilosta kiljuen koska on niin vauhdikas ja fyysinen energianpurku on ihan elinehto) piti jättää kesken kun muutaman kerran yrittämisen ja itkujen jälkeen todettiin että pakottamalla tuskin jää positiivisia muistoja.Tuttu kerho ei aiheuttanut kuitenkaan mitään ongelmia.Halusi kerhopoikakuvan itsestään koska kerhokaverikin poseerasi rapuilla ensimmäisenä kerhoaamuna.Pyytää myös ottamaan kuvan kun ovat siskonsa kanssa kainalokkain.'Äiti ota meittä pienittä kuva,myö ollaan töpöjä ja tulotia,myö muhitaan'.Miehen mielestä kamera on ehkä turhan usein käytössä..

Tytöille.Ja kaalin ystäville.

Ystävä sai tyttövauvan ja vietti omia syntymäpäiviään.Tytöille kuningatarkakku; välissä kotitekoiset mustikka- ja vadelmahillo,kermaa,rahkaa.Meinasin tehdä prinsessakakun mutta marsipaani jakaa mielipiteitä niin vahvasti että lähdin helpommin siedettävään kuningatarversioon.Koristelu on kuin viisivuotiaan jäljiltä,kaksi totaalisen rasittavaa hyrrää pyöri tapellen jaloissa joten pursotin jäi suosiolla kaappiin.

Pienemmälle tytölle paketti ja isommalle kaalipiirakka,kaalikääryleet on ainakin herkkuaan,toivottavasti kelpasi.Kaalipiirakaohjeen olen saanut mummoltani ja meillä se kulkee nimellä 'Helena-tädin kaalipiirakka'.Helena on joku ennen muinoin elänyt vanhapiikasukulainen tms. josta en piirakkaa enempää tiedäkään.Ohje kuitenkin lienee alunperin venäjältä ja Helena-täti sen ilmeisesti ihan pokkana ominut tai ainakin eteenpäin jakanut.
Piirakka on syyslempparini ja voi olla että olen ohjeen tänne jo ujuttanutkin mutta tulkoon uudelleen jos näin on.Kuvaa ei tullut otettua muttei se kummoiselta näytäkään..

Helena-tädin kaalipiirakka

450g vehnäjauhoja
2rkl hiivaa
5dl maitoa
1-2tl suolaa
150g voita sulatettuna

Täyte:
Keräkaalta
Siirappia
Suolaa

Pilko kaali pieniksi paloiksi ja laita kattilaan.Lisää loraus vettä ja anna kaalin muhia pehmeäksi välillä sekoitellen.Lisää siirappia ja suolaa.Anna maustua hetki ja valuta ylimääräinen neste kaaliseoksesta.

Murustele hiiva lämpimään maitoon,lisää suola ja vähitellen jauhoja.Loppuvaiheessa voisula sekaan.Taikina jää hyvin löysäksi.Anna jauhojen turvota hetki.
Levitä taikinasta noin puolet voideltuun isohkoon vuokaan,lisää päälle kaaliseos ja kaalin päälle lopputaikina.'Paista kohtalaisella lämmöllä kullanruskeaksi' luki alkuperäisessä ohjeessa.No,laitoin 180 asteeseen enkä katsonut kelloa yhtään mutta alle tunnin varmaan oli.Ennen kuin alkaa ruskistua,mutta kun pinta on jo kiinteä,voitele vielä veteen laimennetulla siirapilla.

Tästä ohjeesta riittää siis isohkoon uunivuokaan ja kaksinkertaisesta taikinasta tulee tuhti pellillinen.Vuokaan menee varmaan vajaan kilon kaali ja pellille parisen kiloa.Jos ohjeessa on jotain epäselvää niin kysykää,kirjoitan silmät poskilla roikkuen kun pitäisi olla jo nukkumassa..

Helppo,halpa,täyttävä.

Torilta

Aamukahvit torilla koko perheen kesken,miehen kesäloman alkamisen kunniaksi.Olen ollut torilla myymässä kukkia muutamana kesänä opiskeluaikana ja ihana entinen pomoni antoi herkkuja kojustaan rotinoiksi kun menin ostoksille.Persiljaa ja tilliä kuivumaan,papuja heti herkuteltaviksi ja ihanan tuoksuisia porkkanoita.Kiitos A tuhannesti,tuollainen pyyteetön ystävällisyys lämmittää mieltä pitkään.
Ostin myös lankaa,kirjoneuletakkisen tädin kasveilla värjäämää,Liisan syys/talvipipoon.Kyllä se syksy taitaa nyt olla täällä.

Keittiö

 

Kävin läpi kaikki lehdistä repimäni inspiraatiokuvat ja talletin vihdoin mappiin.Tämä osana isompaa maallisen omaisuuden läpikäyntiä.Ostin pahvilaatikoita ja dymon vaikka mekkokin olis ollu kiva.Siisti varasto täynnä ruskeita kannellisia laatikoita,joissa lukee (dymolla naputettuna) sisältö,ei yhtään repaleista banaanilaatikkoa,ei epämääräisiä muovipusseja,ei pelkoa että liian isoina talletetut vaatteet jää lapsilta ajallaan käyttämättä kun niitä ei löydä kaaoksen keskeltä.Huomattavasti tyynnyttävämpi ja hykerryttävämpi vaikutus kuin uudella mekolla.Joo,olen aika tylsä,kävin eilen siellä varastossa ihan vaan hyrisemässä tyytyväisyydestä.
Pian on kaikki kaapit käyty läpi niin että tiedän joka ruuvin,pariston,kahvikupin,sukkaparin ja dvd:n olemassaolon ja olen punninnut sen tarpeellisuuden.

No,nyt hairahduin aiheesta eli ne inspiskuvat siellä mapissa.Totesin että keittiökuvia on yhtä paljon kuin kuvia muista huoneista yhteensä.Keittiöstä en tässä (vuokra-) kodissa pidä yhtään.Tylsä,standardi,mauton,hajuton ja materiaalit jotain ihan muuta kuin umpipuuta ja valurautaa.Montaa kohtaa siellä en edes halua kuvata,pieniä paloja vaan.Ja nekin tärähtäneitä; Liisa oli sylissä ja nyt on pimeää..Kuvien taso,jos juttujenkin,on laskenut kuin lehmänhäntä täällä Rimpsukaisalandiassa,kuvata ei jaksa kuin jälkikasvuaan mutta nyt tuntuu että saatan reipastua kulkemaan kameran kanssa taas.Jos opettelisi kunnolla sitä käyttämäänkin vihdoin,saisi paljon enemmän irti kuvaamisesta ja blogistakin kun joskus olisi jotain kaunista näytettävää.

Ja todetakseni ilmeisen; I love dymo.

Seinillä

Taulu on täältä.

Roosan illan puhteet

 

Pienten projektien edistämistä.Mekko valmiiksi asti,parikymmentä ommeltavaa/hiottavaa/maalattavaa kesken tai vasta suunnitteluasteella.

3 0

Aamulla oli oven takana ihana ystävä lämpimien croisanttien,sisustuslehden,teen ym. kanssa onnittelemassa.Töihin mennessään piipahti,ihana yllätys!

Mies tuli yövuorosta ja luulin että lähdetään koko porukalla jonnekin mutta ilmoittikin että minulle on hieronta varattuna.Ihanaa..Kotiin palatessa olivat anoppi ja käly tulleet ja pääsimme miehen kanssa kahdestaan syömään.Lämmintä (hyvää!) ruokaa ilman keskeytyksiä,viiniäkin lasillinen ja siitä ihan pehmeä olo.Loppupäivä ollaan ulkoiltu ja muhjattu yhdessä.Unto lauloi ja teki kortin jossa oli nurmikko ja aurinko.Aurinko nyrkkiotteella voimallisesti hangattuna.

Lahjojakin sain,aikuinen ihminen.Tarpeellista ja herkullista ja ihanaa ja kaunista.Ja puhelin on räpättänyt puoli päivää.Uusi puhelin,josta kuuluu puhekin.Yllätyksellinen päivä,mitään ei pitänyt viettää ja mieheni onnistui jo toistamiseen samalla viikolla pimittämään täysin suunnitelmansa.Ihana mies!Kiitos kaikille muillekin ihanille muistamisesta!Paras syntymäpäiväni aikuisiällä,lapsuudessa taisi olla 7v.(?)-synttärit jolloin äiti teki prinsessalinnakakun,muistan vieläkin sen ihan tarkasti.

Hääpäivä,hyvä päivä

Aamun alkajaisiksi sain ystävältä viestin että pieni tyttö on syntynyt.En malttaisi odottaa että pääsen katsomaan!

Kohta soi ovikello ja oven takana oli kukkakaupan lähetti ison kimpun kanssa.Hääpäiväterveiset mieheltä,joka oli jo lähtenyt aamuvuoroon.En osannut aavistaa vaikka yleensä toinen on niin tohinoissaan kaikista yllätyksistä että arvaan jo etukäteen että jotain tavallisuudesta poikkeavaa on luvassa :) Oma yllätykseni oli kaikessa arkisuudessaan kanttarellipiirakka,jonka väsäsin kun lapset nukkahtivat ja mies lähti salille.Suolaisten piirakoiden miehelle.Kokonaan,sain kyllä maistaa.

Aamupäivä vietettiin avoimessa päiväkodissa ja Unto yllätti iloisesti.Unto on aina ollut varsin avoin ja sosiaalinen mutta tämän kesän aikana on alkanut ujostelemaan.Ei ole uskaltanut mennä mukaan toisten leikkeihin,mököttänyt leikkipuistossa puun takana ja urheilukoulu jäi kahteen kertaan kun kirkui hysteerisenä jo kotona että 'äiti mie en oikeesti haluu mennä tinne!'.Tänään kuitenkin tutussa paikassa innostui lauluhetkellä 'päärooliin' laululeikissä ja esitti omia leikkitoiveita,leikki toisten kanssa ja muovaili,löysi selvästi ainakin yhden hengenheimolaisen.Helpottavaa.Ensi viikolla alkaa samoissa tiloissa,samojen ohjaajien kanssa leikkikerho jossa Unto oli viime keväänkin.Kahtena aamupäivänä viikossa,pari tuntia kerrallaan itsekseen.Kevät meni hyvin ja tämänpäiväisen jälkeen uskallan toivoa että syksykin alkaisi mukavasti.

Kuvia ei ole kukkakimpusta eikä piirakasta (jo syöty).Kuvissa parin päivän takaista maalailua mustikalla.Maalailua seurasi vesileikit ja vesileikkejä kaksi hyvin mustikkaista ja väsynyttä lasta.Sitä taas seurasi äidille pitkä ja hiljainen ilta omaa aikaa.Hyvä päivä sekin.

Sateisena iltana

Villasukat jalassa,punasipulin kuoren väristä lakkaa kynsissä,punaherukka-karviaispiirakkaa kulhossa,kynttilät sytytetty.Kaikki tämän kesän ensimmäisiä kertoja.Harmaana päivänä mieli eksyi jo syksyyn,siivoilin jo päivällä ihan vaan siksi että saan illalla istua sohvalla kynttilänvalossa ja leikkiä että on syksy.Katse poimii syksyn sävyjä jo.Vaikkei kesällä mikään kiire ole loppua.Nämä vähemmän helteiset mutta selkeästi vielä kesäiset päivät ovat varsin tervetulleita ennen syksyn pimeyttä.

Elokuu on lempikuuni.Siirtymistä,uuden alkua,pyyhekumien tuoksua,uusia vihkoja,odottava mieliala,monenlaista mielikuvaa liittyy omaan syntymäkuukauteen.30 tänä vuonna,ihan kohta.Eipä paljon hetkauta,toistaiseksi.