perjantai 17. helmikuuta 2012

Hiljaiseloa





Runeberginpäivä juhlittiin asiaankuuluvasti tortuilla,miehen syntymäpäivää toiveiden mukaisesti voileipäkakulla,ystävänpäivä sivuutettiin tyystin mutta torstain kunniaksi leivoin ystävän inspiroimana tiramisua iltapalalle,kynttilän valossa syötiin,pienet naamat kaakaotuhrussa.Arki on välillä pakahduttavan ihanaa ja välillä niin puuduttavaa että saa laskea tunteja seuraavaan päivään selvitäkseen.Vaikka valo lisääntyy niin olossa se ei vielä tunnu.Pimein aika vetää olon vuosi vuodelta entistä valjummaksi,en ole yhtään talvi-ihminen.



Helmihyasintti on ostettu pöydälle muka kevätfiilistä tuomaan ja yritän edistää askarteluprojekteja Unton kanssa että olisi jotain mielekästä tekemistä mutta oikeasti viettäisin kevättalven mieluiten peiton alla ja heräisin kun maasta alkaa puskea vihreää.Illat nuhjaan sohvalla neulomassa ja päivät odotan sitä iltaa.Neulomus on ainut mikä pitää ruodon suorassa sohvannurkassa,pakko neuloa etten muutu ihan ameebaksi ja imeydy sohvaan.Ehkä keväämmällä jaksan panostaa tännekin paremmalla energialla,nyt vain kuvailen näitä samoja nurkkia ja pieniä naamoja (oman naaman kuvaaminen oliskin viikon vitsi,huono vitsi).



6 kommenttia:

  1. Liisa on syötävän suloinen :) Voimarutistuksia sinne arkeen!

    VastaaPoista
  2. Ihana tuo vika kuva. Aivan ihana!

    Voimaa meille kaikille jaksaa lopputalven viimeiset kuristavat viikot...Kyllä se kevät ja sen vaikutus tulee jo ihan pian ♥

    VastaaPoista
  3. Mie yritin jo kasvattaa herneenversoja kevään toivossa, mut eihän ne lähteny taaskaan.

    Heinot nuo keltaset rimpsulat mitä oot askarrellut!

    Teitkö samalla ohjeella tiramisun vai keksitkä jonkun kivan muunnoksen?

    VastaaPoista
  4. Peurankello; kiitos!!
    Jarna; samoin,voimia arjen pyörittämiseen,tuo 'lopputalven kuristavat viikot' on hyvin osuva :)
    Tytti; rimpsulat roikkuu makkarissa,oli Liisan synttäreillä viime vuonna enkä raaskinut heittää poiskaan.Tiramisu oli muuten ihan samanlainen mutta pohjaksi tein sokerikakkupohjan josta osan venhnäjauhoista korvasin perunajauholla.Ihan ok,vaati yön yli kyllä kostua ja astia olisi voinut olla halkaisijaltaan pienempi niin täytettä olis tullu paksummin mutta maistui näinkin kun vaan omalle porukalle tarjosin.Palaillaan lenkkiasiassa,nyt ei vaan jalka nouse,ehkä ens viikolla taas tormistun..
    Johanna; :)

    VastaaPoista
  5. Aivan ihania kuvia, erityisesti tuo viimeinen. Mietiskelevä tyttö, mutta jalat tekevät silti liikettä :)

    VastaaPoista