Märkää lunta sai lykkiä pihalta puolisentoista tuntia.'Lumi on ihanaa!' hihkui Unto lumikasassa.Onhan se.Liisa on vähän hankalassa vaiheessa tänä talvena,rukkaset käsissä,talvivaatteissa on niin paksu pötikkä ettei taivu tekemään oikein mitään,kompuroi lumessa ja kellahtelee.Ja huutaa.Ja syö lunta.Ja huutaa taas kun naama on luminen.Stigassa istuu mielellään kunhan jaksaa vetää mutta lasku ufoliukurilla äitin sylissä pikku nyppylältä oli ihan liikaa.Sylissä olis niin hyvä nyhjöttää,painaa punainen poski äitin olkapäälle ja ynistä.
Ihana ihana Liisa ♥
VastaaPoistaIhanan tuttuja fiiliksiä. Nyt Inkeri on jo 2v. ja vähän tormakkaammin kestää lumiliukureita ym.
VastaaPoista:) Tutulta taaskin kuulostaa! Meidänkin ruususuu mennä taapertaa topattuna pitkin hankia ja muksahtelee vähän väliä ja lumi maistuu! ;D
VastaaPoistaOn ne ihania,pienet toppapatukat <3
VastaaPoistaMeillänrymyävät kahdestaan jo stigojen kanssa tuolla pihalla. Äitille jää vaan tää varusteiden kuivatuspuoli :)
VastaaPoistaOnko Untolla itetekemät helmet kaulassa?
On :) Tehtiin synttäreille helminauhoja eli inkkarikoruja kavereillekin,ne jotka sitten unohdettiin antaa..Vois joku päivä pitää intiaanileikkipäivän,päähineaskartelut ja parit värityskuvatkin olis valmiina.Ja tiipii on pystyssä nytkin.Jos seuraavilla synttäreillä vähän jakais hommia tuon puolison kanssa niin ehtisin ehkä nuo suunnitellut leikkitoiminnot toteuttaakin,nyt meni kaikki aika keittiössä.
VastaaPoista