sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Nyyhky


Liisa seisoi illalla telkkarin edessä räpläämässä dvd-laitetta.Komensin,katsoi ja virnisti,oletti leikiksi.Kertaakaan ei ole tarvinnut komentaa aikaisemmin,en ole tainnut edes tajuta että neiti ottaisi jo ohjeita vastaan.Yritti jatkaa tuhojaan,komensin uudestaan,vakavalla naamalla vaikka olisi naurattanut.Liisan kasvoilla kävi varmaan kaikki ilmeet joita on oppinut tuottamaan.Epäusko päällimmäisenä.Parin 'ein' jälkeen lamaantui liikkumattomaksi,käsi edelleen dvd-laitteessa kiinni,kurtisteli ja nosteli kulmiaan ja  alkoi lopulta suu neliönmuotoisena itkemään.Ihan uudenlainen itku,tyrmistynyt,tukahtunut,pakahduttava.Näytti siltä kuin koko maailmansa olisi murentunut,hänestä ei enää nautita,joka temppua ei ihailla,hymyyn ei vastattukaan hymyllä.Riipaisevaa.Hain syliin ja rauhoittelin,käpälä oli edelleen dvd-laitteen päällä.Ei mennyt räpeltämään uudestaan.

(En edes tiennyt että lapsi voi oikeasti totella kieltosanaa.Untolle sen merkitys ei aikoinaan auennut,nyt sentään tietää merkityksen joskaan ei kehoituksia ihan aina halua kuulla.)




10 kommenttia:

  1. Ihana.
    Ihan pakahduttava koko tarina. Ja tyttö.

    Johanna

    VastaaPoista
  2. Voi kulta Liisa!!! :)

    Äidin tehtävä ei aina oo kiva, on joskus tylsä olla se kieltojen asettaja ja komentaja. Mutta niin se vaan äitin syli on kuitenkin se paras paikka lopulta vaikka äitin kanssa tapellaankin. ;)

    VastaaPoista
  3. Oi, kuulostaa aikas tutulta. Kolmen vilkkahan pojan jälkeen tämä Inkivääri on todella tyttö:) Mutta aika rohkea sellainen kylläkin!

    VastaaPoista
  4. Meilläkin Lotta alkaa aina itkemään kun kieltää ! :)
    Säälittävä alahuulen väpätys ensin ja sitten kauhea neliösuu parku ja krokotiilin kyyneleet ...
    ei oo kivaa evätä kun tekisi mieli antaa kaikki koko ajan. Mut niin se vaan menee, että oppia pitää.

    VastaaPoista
  5. Voih, pettymysitku on kyllä aikamoista..meillä siihen liittyy makaroonikiemurtelua ja mutristelua :)
    Kerttu kyllä tietää mitä 'ei' tarkoittaa ja uskoo useimmiten..usein alkaa myös itse pudistella päätään "eiei" :) Meidän rauhallisesta pikku mimmistä on tullut aikamoinen emäntä, ihana emäntä :D

    Liisalla suloinen mekko!

    VastaaPoista
  6. Voi pikku tutkiskelijaa!! Äidin rooli on kyllä niin nurinkurisenlainen aina tämän tästä :)

    VastaaPoista
  7. Äiti on aurinko.Ja jollei se paista ihailua ja hyväksyntää niin kyllä on pienen maailma musta..Kauhistuttaa ajatella niitä pieniä joilla oikeasti on asiat huonosti ja itkuun syytä.Oman kultapalleron pettymystäkin jo on vaikea kestää..Unicef veloittaa tiliä kuukausittain,maailmanlapsilisä on toiminut itsellä sopivana keinona auttaa,suoraveloitus kun ei pääse unohtumaan.Ja vaikka summa on pikkuruinen niin pienistä puroista kertyy ajan mittaan summa jota en kerralla ikinä pystyisi lahjoittamaan.

    VastaaPoista
  8. Voi Liisaa.

    On se vaan ihana likka :)

    Niiku ootte muutkin, illasta jäi niin hyvä mieli taas kerran. Vatsakipu olikin siis töistä tuotu ongelma, toivottavasti en tartuttanut teihin. Meillä perhe vielä terveenä.

    VastaaPoista
  9. Oli ihana ilta Tytti!Harmi vaan että oot nyt ihan romuna.Meil ei tosiaan oo mitään,ehkä tuo on jotain stressin,väsymyksen aikaansaamaa..

    VastaaPoista