Uhmailee

'En työ yh-tään!Pa-haa!En maitta mi-tää-ää-ään!En mee poit pöyättä!Työn hyvin,työn hyvin!En työ!En ha-luu-uu-uu!Ei pituvaippaa poit i-ki-nää-ää-ä!,Ei lähetä kotiin IKINÄ!Ei hattua ikinä!En tuu titälle kohkaan!'.
Neuvolan poliittisesti korrekteilla termeillä Unto on tahtoiässä.Äidistä se tuntuu hetkittäin tuhmaiältä,tyrmistyttävältä persoonallisuuden muutokselta suorastaan.Alkoi kertaheitolla sen enempiä varoittelematta,esiintyi aluksi lähinnä koomisina oman tahdon osoituksina.Uho kulminoituu nyt ruokailuun mutta raivarit saa aikaiseksi ihan mistä tahansa aiheesta.Nenän pyyhkiminen,ulos lähtö,sisälle meneminen,vaatteiden vaihto,väärä ilmaisu,väärinymmärretty pyyntö/käsky,mikä tahansa saa kirkumaan dramaattisesti pää punaisena räkä poskella.Tänään kaksi tuntia putkihuutoa illalla,välillä sylissä lohdutettavana kun on niin rankkaa,välillä äiti oli 'tuhmaa' eikä saanut katsoa päinkään.Sanoi itsekin että 'miuta nau'uttaa'..

Huomiotta jättäminen tuntuu tepsivän vähitellen ainakin ruokailutilanteissa.Samoin rauhallinen suhtautuminen,ilmoitan että pöydästä voi poistua mikäli ei aio syödä,vastauksena yleensä 'haluun tyyäää,en mee poit pöyättä' nenä valuen huudettuna.Kauhean vaikeaa olla noin pieni,ei yhtään hahmota mistä kaikesta pitäisi kieltäytyä ja minkä asioiden kohdalla kannattaisi taistella itsemääräämisoikeutensa puolesta,varmuuden vuoksi on hyvä kieltäytyä kaikesta mahdollisesta,epäloogisuudenkin uhalla.

Kyllä vähän äitiäkin koettelee,lapsi huomaa kyllä tasan milloin äiti kääntää selkänsä vain hokeakseen äänettömästi kaikki tuntemansa rumat sanat jotta pinna pitäisi edes näennäisesti.Ja hyvistäkin periaatteista lipsuu..'Ruoka syödään ruoka-aikana ja niiden välillä ei ole tarjoilua': Olepa aamuyhdeksältä antamatta nälkäiselle,ennen kuutta heränneelle,puurosta kieltäytyneelle ja raivonnelle lapselle tuoretta sämpylää kun ruokaan on useampi tunti ja toinen norkoaa uuninluukun vieressä..'Huomiotta jättäminen tyrehdyttää kiukun ennemmin tai myöhemmin kun lapsi huomaa ettei järjettömään vaatimukseensa tulla taipumaan': Lapsi huutaa sängyn alla kakat housussa äitiä leikkimään piilosta kun äiti on ilmoittanut että on aika vaihtaa vaipat ja yöpuku.Lapsen huutaessa itkien 'äiti lakas tule miun luokke,tule ettimään Untoa' äiti kuitenkin huomaa ryömivänsä mahoineen 'etsimään' lasta.Vaipanvaihtoonkin päästään muttei tokikaan ilman uutta raivoa kun piiloleikki loppui lyhyeen.Ja taas on nasse niskan päällä..



Pottailu sentään ei ole yhtä huutoa ja helvettiä enää,suostuu,tarroilla lahjottuna tosin,tiristämään jotain jo pottaankin ja pari kertaa on oma-aloitteisesti istahtanut asioilleen.Silti vaipan poisjättämiseen on vielä aika monta tarra-arkillista matkaa eikä kyseistä toimintoa suinkaan kannata ehdotella liian usein ja sanansa kannattaa valita tarkasti jotta kohdehenkilö kuvittelisi idean potalle kyykistymisestä omakseen.Munankuorilla siis sipsutellaan sanavalintojemme kanssa,koitetaan vähän antaa siimaa ja näennäistä päätäntävaltaa itsenäistyjälle ja huokaistaan syvään kun hiljaisuus koittaa illalla.Vaiheenhan ei tiedetä kestävän loputtomiin mutta why oh why sen piti pasahtaa päälle just ennen lapsiluvun tuplaantumista..

Nyt painun uusimman Koti&keittiö-lehden kanssa sänkyyn,maha on outo ja ensimmäistä kertaa ounastelen että lähtö saattaisi kuitenkin tulla ennen laskettua aikaa.Aamulla miut herättänee taas tukka takussa pieni lämpöinen joka ei heti muista että piti olla kiukkuinen.Tunkee samalle tyynylle,'mie halin äitiä',pussaa ja rutistaa,'muhitaan peiton alla',kunnes alkaa parku siitä että pitäis nousta/syödä aamupalaa/vaihtaa vaippa..Lehden pariin siis nyt kun pystyy.