Vähän jo jouluista

Viime vuotinen tonttukalenteri on haettu varastosta,piparkakkutalo tehty ja ensimmäistä adventtia vietetty kynttilän,riisipuuron ja luumukiisselin ääressä aamulla.




Vähän on epätietoinen olo miten joulua laittais.Ärsyttävä olo oikestaan.Yletön tonttupaljous ei innosta,tänä vuonna vähemmän on enemmän.Suurin osa joulukoristeista on perinteistä jouluväriä,ainakin meidän perinteiden mukaisia punaista,valkoista ja pellavaa.Ne olis helppo ripotella esille muttei oikein huvita.Kaikki ihanan värikäs sisustuslehtien sivuilta ja blogeista tuntuisi raikkaammalta,mutta tuntuuko violetti-vihreä-keltainen-tms. joulu joululta?Pähkäilen vielä hetken,ehkä perinteet kuitenkin voittaa ja sitä värikkyyttä saa talven pimeyden keskelle ripotella sitten tammikuun puolella.Ainakin piparkakkutalossa on väriä jos alan hannailemaan muuten.

Lamput tapetilla

Lamppuasiat tuntuu tärkeiltä nyt.Ehkä tiedossa oleva muuttokin aikaansaa muutoskaipuuta mutta valaistus ei ole niin hyvällä tolalla kuin toivoisin.Unelmoin jostain vähän repäisevimmistä valaistusratkaisuista kuin mitä Anttila ja Ikea tarjoilee.Valaistus vaan on aina ollu se sokea piste sisustuksessani.En yhtään tiedä miten se oikeasti pitäis järjestää.Tykkään vaan vähän hämyisestä,matalalta tulevasta valosta ennemmin kuin kattovaloista.Spotteja en tule ikinä omistamaan,valaisinkisko on kamala sana ja kristallikruunut liian juhlavia meille.Joku varmaan myy lähiaikoina kirppiksellä miulle just täydelliset valaisimet lähes ilmaiseksi.Sitä odotellessa..

Tämä söpönen kirppikseltä.Pikkuinen mutta tuo sopivasti valoa tietokoneen ääreen.



Kattolamppu puuttuu tulevasta lastenhuoneesta ja pari vanhaa jalkalamppua löytäis myös paikan helposti.Olohuoneen lamppu harkinnassa,toisaalta tykkään,toisaalta en.Onko yhtään kiva?Se oli pakko saada muutama vuosi sitten mutten enää oo yhtä vakuuttunu.



Kierrätyskeskuksesta tarttui mukaan seinälamppu tulevaan lastenhuoneeseen,1,50e.Alla jo mainittu päiväpeitoksi ostettu keltainen,pilkullinen täkki.Mietin että tikkaisin sen vähän napakammaksi.Jos innostun.


Keittiössä on Ikean versio suutarinvalaisimesta,muuten ihan ok mutta se kuuppa siellä katossa on ihan hervottoman kokoinen.Siinä määrin piinaa silmää että vaihtunee sekin.



Ikeasta myös jalkalamppu.Varsi vino eikä varjostintakaan saa ihan suoraan.Laatukamaa.Vois kuitenkin mennä hätätilassa vaikka lastenhuoneen lukuvalona sellasen ison nojatuolin kyljessä.Sitä nojatuolia ei siis ole.Ja ilmeisesti ollaan muuttamassa asuntoon jossa on kohtalaisen suuret huoneet.


Makuuhuoneessa Madame Stoltzin valkoinen peltinen varjostin.Vähän hepponen ja tusinainen.Mutta tää vois siirtyä vaikka sen suutarinvalaisimen tilalle keittiöön.Ja makuuhuoneeseen sitten uus.Tai sinne riittäis pöytälamput ja yks jalkalamppu,kattolamppu on niin kliininen.


Ruokapöydän päällä on tällainen.Häälahjaksi saadulla lahjakortilla lunastettu.Tästä sentään tykkään edelleen.Ellei tää sitten siirtyiskin keittiön yleisvaloksi ja ruokapöydän ylle tulis se makuuhuoneen lamppu......


Iltakuvat on yhtä harmaata mössöä taas.Pitäis lukea vihdoin ne kameran seikkaperäiset käyttöohjeet.

Ja jälkikommenttina; kannettavan a-näppäin kanittaa joten puutoksia kyseisen kirjaimen suhteen esiintynee korjailuyrityksistä huolimatta.

Jouluajatuksia

Paketoin pari ensimmäistä joulupakettia päiväuniaikaan,auringonpaisteessa. Ylellisyyttä..Jouluajatukset pääsi heti valloilleen kun syntymäpäivät satiin ohitettua ja juhlakoristelut riisuttua.Tänä vuonna jotain erilaista jouluksi.Eli sisustuslehtien trendikkäitä violettia,samettia,ainakin jotain värikkäämpää kuin yleensä,perinteiset jouluvärit ei nyt tunnu raikkailta vaan vähän tunkkaisilta vaikka perinteistä nautinkin..Ajasta ja energiasta kiinni mitä saan aikaan.Etsitään koko ajan sitä isompaa asuntoakin ja vietetään joulu mummoloissa joten tuskin kauheen perusteellisesti rakennan joulumaata kotiin tänä vuonna.

Kuvassa vilahtaa uusi kynttilänjalka,toinen niistä.Kupari miellyttää pitkästä aikaa,muttei ehkä suurempina annoksina.Massiivisuus miellyttää myös.

Lähes viimeinen syntymäpäiväkattaus

2-vuotias,iso vauvapoika jo..



Sukulaiset kävi synttärikakulla.Marsipaanin jätin suosiolla pötköön ja päällystin rekkakku kakkosen kermalla.Johtuen suurelta osin siitä että marsipaanin haju ällöttää kohtuullisen paljon ja mies oli edellisenä iltana työpaikan pikkujouluissa,joten koristelu sujui aamutuimaan sankari vatkaimessa roikkuen.Sankari oli aivan ymmyrkäisenä kaikesta saamastaan huomioinnista,ei malttanut keskittyä lahjoihinsa eikä kakkupöydässä,halaili ja pussaili vieraitaan ja meuhkasi ympäriinsä,pysähtyi tosin kun laitettiin uusi Postimies Pate pyörimään.Kaksvuotiaiset on nyt virallisesti juhlittu,yhtään kakkua en enää tee,mutta viikon päästä vielä ukki kahvitetaan,mies kuulemma hoitaa tarjoilut kun keksi kutsua eri päivänä kuin muun suvun.Eli pakastealtaan kautta,veikkaan.


Muutamia uusia juttuja ilmantunut kotiin,keittiöpuolelle lähinnä,sisustukseenkin,kuvailen kun valoa siunaantuu.Pojalle löysin päiväpeiton hintaan 50snt ja nyt haaveilen jostain ihanan värikkäästä lampusta lastenhuoneeseen (vähän joka lehdessä vilhdelleesta House Doctorin violetista lasijalkaisesta lampusta kirjavalla varjostimella,to be exact..Ihan Pienessä Putiikissa se olis -15% nyt,61e jäisi hintaa,jäänee kauppaan vielä ihanuudesta ja alesta huolimatta,huoh..).Ja siitä isommasta asunnosta.Kahta käyty katsomassa,toinen oli aivan hirvee ja toinen oikein kiva mut niin ankealla paikalla ja luotaantyöntävän epäesteettisessä talossa etten voinu venyä asumaan siellä.Ikkunasta pitäis näkyä edes vähän vihreetä ja pihan olla sellainen et siinä pystyis masentumatta ulkoilemaan.Rivitaloasunto olis ihanteellinen mutta niitä ei juuri oo ollu tarjolla tai sitten niin kaukana kaikesta ettei mies pysty venymään.Ite olisin mielummin vähän kauempana keskustasta,jossain missä luonto on lähellä.Omakotitalo kelpais miehellekin syrjemmästä mutta vuokralle ei lähde kuin max pyöräilymatkan,mieluiten kävelymatkan päähän keskustasta.Mutten voi juurikaan tästä naputtaa,itelläkin noita kriteereitä jokunen..

Sairaskertomuksen päivitys; ei migreeniä yli viikkoon,vannon akupunktion nimeen.

2 v

Unton syntymäpäivien ensimmäinen kattaus hoidettu.Energiaa ja intoa on hätäsesti vielä toisiin juhliin ja joulua mietitään sitten joulukuussa.Poikanen ei itse vielä ihmeitä tainnut juhlapäivästään tajuta,nautti lähinnä leipomisesta esivelmisteluina ja juhlissa toisten pienten seurasta ja karnevaalikekseistä.Kiitti kauniisti paketeista ja kantoi korttejaan tyytyväisenä.Tarjoilun keskipisteenä piti olla tosi hieno rekkakakku mutta se muotoutuikin järkyttävän rumaksi autokakuksi.Kerta se on ensimmäinenkin,ison marsipaanilevyn kauliminen ja käsittely on sy-väl-tä..Kyllä se ens kerralla on rekkaisempi.

Hiljaiselo täällä jatkunee vielä,ei vaan riitä into tähän.Eikä sikainfluenssarokotekeskustelun ja väsymyksen lisäksi ole juurikaan kerrottavaa.Toisten blogeja käyn kuitenkin lukemassa,joskus saatan jopa repäistä ja kommentoidakin.

Seuravassa sairaskertomusta,voi huoletta skipata jollei jaksa narinaa.Oon kokeillut akupunktiota nyt pari kertaa raskauden ärsyttämään migreeniin ja jokusen kerran aion vielä käydä.Varovaisen alustavasti voin suositella muillekin,ainakin tähän vaivaan.Kotiäidin kukkarolle täysin sopimattomatonta mutta olen nähnyt hoidon aikana värejä ja lattiakin väreili hierontapöydän alla joten ihan koko rahalla on otettu ilo irti.Tuntuu ehkä vähän helpottavan,vaimentavan oireita,kohtauksia harvemmassa,kuitenkin useita viikossa edelleen.Myöskin alustavasti hyväksi koettu apukeino itse kohtauksen hoitoon on parasetamolin ja pahoinvointilääkkeen yhdistelmä.Pahoinvointilääke saa parasetamolin imeytymään nopeammin (vatsalaukku siis tyhjenee nopeammin ja tyhjään vatsaan lääke imeytyy nopeammin..) ja pysäyttää kohtaukset ennen pahinta kipua.Olo on kuin migreenin jälkeen vaikkei kohtausta tule,mutta lasinenkin pää on parempi kuin sahalaitoja syöksevä pää.Tuskin vaiva kovin monia odottajia koskettaa ja yleensäkään kiinnostaa mutta oli tosi hankala löytää tähän mitään apua,esikoisen kanssa ei kunnolla löytynytkään,joten jos näistä kokemuksista jollekin googlaajalle on hyötyä niin kiva..Lääkärit ei voi juuri muuten auttaa kuin kertomalla että joillain vaiva menee itsestään ohi ja migreenilääkkeitä ei voi suositella.Esikoisen kanssa kesti reilut kolme kuukautta 2-5 kohtauksen viikkotahdilla ja loppui kuin seinään kuudennella kuulla.Nyt 9 raskausviikkoa takana ja oireilu alkoi samalla kun raskaustesti näytti plussaa,jospa olisi ohikin nopeammin.

Loppuun hakusanoiksi raskaus ja migreeni, migreenin hoito ja raskaus.

Kotona

Täällä hissutellaan edelleen verkkaista tahtia.Kaksi flunssaa peräjälkeen,possupiikki olkapäässä kivistän.Pitkällisen harkinnan jälkeen otin H1N1-rokotteen itselleni maanantaina kun riskiryhmässä sen sain ja muu perhe ottaa myös.Tämänpäiväinen uutinen pienestä koulutytöstä oli viimeistään pysäyttävä.Tautia ei niin paljoa pelätä etteikö uskallettaisi normaalisti liikkua mutta olotilat on pitäneet aika tiiviisti kotikulmilla.Kerhot aion jättää väliin kunnes rokotteet on kunnossa,muuten en ala hysterisoimaan.Jollei olo olis ku hakatulla nuhaisella madolla niin mikäs tässä kotona olis ollessa.Kynttilät päälle heti kun hämärtää,omenoita rouskutellen.Muu ei välillä maistukaan.Ja ainoastaan kotimaiset vihreänpunaiset ja pienet kelpaa.Kellertävät puistattaa,liian makeita.Ja liha,lähes kaikki makea,rasvainen.Hedelmiä ja vihanneksia menee,hyvä niin; Untoa odottaessa suklaa oli ainut mitä mitä teki mieli ja se kyllä näkyikin..Ja kohta tuo on jo 2-vuotiainen.Synttäriaskarteluja tehty,kutsukortit lähetetty,leipoa en uskalla ennen kuin flunssa on varmasti ohi.Unton piti saada meiltä ison pojan peitto ja Ruusumuumi-lakanat (varsin mieluiset,vaikkei parivuotiaan luulis lakanoista paljon perustavan) mutten malttanu olla laittamatta niitä heti pesusta käyttöön.Eli saan ostaa toisenkin paketin vielä,tuohan nyt olikin oikeestaan sellanen tarvehankinta.