maanantai 3. kesäkuuta 2013

Kesätunnelmia



Aloitin työt,heihei kotiäitivuodet.Näillä keleillä työkään ei kyllä varsinaisesti tunnu työltä,lähinnä mukavalta vaihtelulta.Lapset aloittaa päiväkotiuransa kevyesti,muutamalla hoitopäivällä tässä kuussa ja elokuussa sitten säännöllisemmin.Pihaa voisi ja pitäisi nyppiä joka päivä koko päivä mutta kesäherkuttelu ja rantareissut (no joo ja se työ) tuntuu syövän kaiken ajan niin että meillä rehottaa puolivilli viidakko.Kasvimaata on urakoitu alapihalle äitini avustuksella.Perunaa,porkkanaa,tilliä,purjoa,mansikkaa,oreganoa,sitruunamelissaa ainakin.Tomaatintaimia sain yllätyslähetyksenä,kiitos Minna,maassa on,toivottavasti osasin valita hyvät paikat niille.Ens kerralla kuvia sisältäkin,ainakin tuosta verannalta.Ja wc/kylppäri,se ainut atomeiksi räjäytetty ja täysin uudelleen muodostettu kohta tässä talossa on myös edelleen esittelemättä.Ja yläkerran tasanteen lukunurkka.Olohuone kunnolla.Ehkä sitten kun helteet helpottaa,sattuu olemaan vapaata ja inspistä napsia kuvia,siistihköäkin pitäis olla että viitsii kuvia alkaa edes ottamaan.Eli samalla varsin hitaalla tempolla mennään blogin kanssa.Heippa,hyviä hellepäiviä!






8 kommenttia:

  1. Ihana piha, ihan teidän näköinen!
    Tsemppiä uuteen arkeen! Jatkatko samalla alalla missä olit?

    VastaaPoista
  2. Paratiisilta näyttää tuo teidän piha! Pöydällekin niin sopiva notkelma. Meiltä puuttuu hyvä pöydän paikka. Siirtelemme sitä paikasta toiseen varjojen ja auringon mukaan, aika rasittavaa.
    Teillä näyttää myös olevan tuollainen puska, johon eilen ihastuin ja ensi kerran näin, tuo jossa oransseja kukkia. Sellaisen haluaisin myös.

    Onnea uudesta työstä! Omalta kohdalta olen huomannut, että pihan pito ei-viidakkona vaatisi kokopäiväaikaisen panoksen, jota pihallemme ei ole tarjota. Jotenkin tässä kesän vaiheessa kaikki on jo menetetty, aikaa pihalle pitäisi olla toukokuussa, kesäkuulle päästessä luonto pursuaa ja kaikki räjähtää hallinnasta. Olemme tulleet siihenkin päätelmään, ettei puutarha ja me vaan kertakaikkiaan sovita yhteen, ei ainakaan näin iso puutarha.

    VastaaPoista
  3. Nalle: ei olis reilu kuukausi sitten uskonut miten vihreys räjähtää esiin,sitä harmaata kesti niin tolkuttoman kauan.Nyt jo pelottaa että syksy tulee liian nopeasti!

    Hanna;Kiitos.Samalla alalla jatkan,joskin enemmän itseni näköisissä,vähän vaihtoehtoisemmissa hommissa :)

    Liivia;en kyllä osais nypityllä ja viivasuoralla pihalla ollakaan.Enkä olis itse osannut tällaista rakentaa,vielä ainakaan.Pensasaidatkin on meillä enemmän sellasia aidanteita,syreeniä,juhannusruusua ja jotain keltakukkaista herneen henkistä sikin sokin sekaisin ja leviämään päin,hyvä vaan,lapset kun painelee takapuoli vilkkuen pihassa aamusta iltaan,eipähän vilku naapuriin asti.Totesin tänään että jos olisin vielä kesän ollut kotona niin lapset olis syksyllä hoitoon mennessä ollu totaalisen metsittyneitä.Liisa hävisi pihalla tänään näköpiiristä ja löytyi kaivonkannelta istumasta,ison pöheikön keskeltä majastaan ilman hihmankiertämää.Söi siellä kuusenkerkkiä,jotka ei enää ihan ole 'kerkkävaiheessa'.
    Tiedätkö mikä se oranssikukkainen puska on?Tai sellaiset lohenpunaiset ne tarkalleen ottaen on,inhoan vain tuota nimeä,en vaan tiedä korvaavaakaan yhtä osuvaa nimeä sävylle.Ihan tuntematon minulle mutta kauniit on kukat.Piikkejä siinä on muttei yhtä tiheässä kuin ruusussa.Siinä on jotain japanihenkistä,olisko kirsikankukkien muotoa kukinnoissa vai mistä lie moinen mielleyhtymä.

    VastaaPoista
  4. Voi miten valloittavan ihanalta teidän pihapiiri näyttää! Mahtavan näköistä!

    Ja hurjasti iloa ja tsemppiä uuteen elämänvaiheeseen! :) Niin ne vuodet hurahtaa, uskomatonta!

    VastaaPoista
  5. Kiitos Anni!Kyllä se aika vaan menee nopeasti vaikkei ihan jokaisena valvottuna yönä ja hiekkalaatikolla seisoskeltuna päivänä siltä olekaan tuntunut :)

    VastaaPoista
  6. Niin ihana talo ja piha teillä. Se pensas on varmaankin Japanin ruusukvitteni. Siihen tulee aika hapokkaat hedelmät syksyllä, joista voi keitellä hilloketta.

    VastaaPoista
  7. Kiitokset anonyymille,ei se mielleyhtymä Japaniin siis ihan tuulesta temmattu ollut :) En ole koskaan maistanut moisia,mielenkiinnolla odotan hillokautta.

    VastaaPoista