Muutosta

..blogin ulkoasuun.Lähes tietokonenero.Osasin ihan ite valikoida kirjasimet ja värit ja kaikki.Sai sen valmiin mallin vihdoin pois.Täytyy katsella onko tää nyt edes kiva.Ja vaihdella vähän kuviakin.

Sateinen sunnuntai

Pitkä ulkoilu sadesäässä,Unto riekkui lits-läts-lätäköissä ja itse sain kuraisen lapion naamaani kun tungin liian lähelle poseeraamaan.Matkalla huoltsikalle maidon ja korvapuustien ostoon nähtiin etanoita,matoja ja päätön sammakko;silkkaa kauhua miulle siis.Vaikka miten väistelin niin poksauttelin pari etanaa rattailla,onneks en astunu päälle,olis päässy kirkuna ja primitiivinen puistatusreaktio.Madot on ehkä etovampia mutta ne etanat (kotilot?) rusahtaa ku raaka kananmuna kun rattaiden rengas osuu niihin.Yyh..En siis todellakaan käy mato-ongella (tai millään muullakaan; en suurin surminkaan koskis niljaseen henkitoreissaan sätkivään kalaan..enkä kyllä kokkaiskaan siitä,kala fileinä kiitos..) enkä tiedä miten reagoin kun Unto alkaa kantaa kastematoja ja toukkia näytille.Pakko olis pysyy kirkumatta ettei tuu traumoja lapsellekin.Oma äitini ei kyllä oo ikinä kirkunu ötököiden takia joten minuu ei ole tarvinnu edes traumatisoida,ihan on sisäsyntyistä.Pikkusiskon (moi Iitatäti) kanssa saadaan itsemme lietsottua ihan hysteerisiksi perhosen tai hämähäkin takia.Lukkiuduttiin taannoin vaatehuoneeseen karkuun siksi aikaa kun äiti ja siippa pyydystivät kerrassaan kammottavan harmaan yöperhosen.Ihan oikeesti itku silmässä puistateltiin siellä..Ärsyyntyivät koska reaktio oli kuulemma ihan ylimitoitettu hyönteisen vaarallisuuteen nähden mutta se kauhu oli aitoa; mitä jos se kalmanharmaa lentävä karvamato olis lentäny hiuksiin ja räpistelly siellä.Huudosta ei olis tullu loppua.En pysty katsomaan mitään pelkokertoimia ym. missä suljetaan kilpailija laatikkoon ja kaadetaan hämähäkkejä,käärmeitä ja koppakuoriaisia päälle.En vaan sovi yhteen pieneliöiden kanssa.Toivottavasti Untokaan ei koe suurempaa poltetta tilsiä ötököitä taskuissaan ja kasvattaa koppakuoriaisia lasipurkissa.


Meil on rattaat kaiken ajelehtivan roinan,kadonneiden lelujen ja tyhjien rusina-askien tyyssija,sieltä muun silpun seasta poikanen kaivoi lätäkköleikkeihin ihan varmuuden vuoksi kellukkeen mukaan.Ja tunki iltaulkoilulle mennessä hississä jotain suuhunsa haettuaan lapion rattaista.Se jokin paljastui homeiseksi Ruisaakkos-keksiksi.Vastasi suu täynnä kiltisti 'kekki' kun huomasin et jotain mupeltaa.Eikä antanu kaivaa pois,loputkin olis syöny.





Siinä sitä tungetaan toisen henkilökohtaiseen tilaan.

Ja lapiosta naamaan.Näin saat kaksoisleuan houkuteltua esiin.Äiti näyttää possulta.


Tähän tilsaantuneiden etanoiden jälkeen vielä aihepiiriin sopivasti hyvä ja helppo ruokaohje,löytyy täältä;

http://www.valio.fi/portal/page/portal/Valio/Keittokirja/Hakutulos/Ruokaohje?p_tunnus=6800

Eli lasagne uudella tavalla.Jauhelihaa oon laittanu enemmän,persiljat jättäny pois,tomaattisoossiin mitä millonkin (viimeeks tomaattimurskaa salsakastikkeella) ja juustona mitä sattuu olemaan,nyt mozzarellaa.Ollaan jokunen kerta jo tehty näin ja tuskin sitä oikeeta lasagnea tullaan hetkeen tekemäänkään,tässä on kaikki niin kohdallaan.Maistuu lasagnelta,näyttääkin siltä eikä koostumuskaan tunnu yhtään tortillaiselta.Ja puolessa tunnissa on jo pöydässä.Nam!

Syysvärejä

Verhot vaihdan ihan just lähipäivinä kunhan saan viitisen metriä paksua pellavaa silitettyä sekä olo- että makuuhuoneeseen.Sohvalla on syysilme jonka kanssa en ole vielä yhtään sinut.Väreinä oranssia ja violettia,joita olen aina vältellyt sisustuksessa ja pukeutumisessani.Jotenkin värit silti kiehtoi mutta joku mättää yhdistelmässä,pitää vielä löytää se puuttuva pala.Täkki,tyyny ja virkattu pikku peitto on löytyneet yks kerrallaan,suuremmin suunnittelematta tarttuneet mukaan,vahingossa päätyneet yhteen.Puuttuva osanen vois olla jotain pinkkiä?Kokeilin kirkasta vihreää noin niinku väriympyräopin mukaan tosi loogisesti muttei istunu yhtään joten lie ne vastavärit voi tässä tapauksessa unohtaa.

Saatiin häälahjaksi mm. lahjakortti sisustusliikkeeseen (toivoakseni ei vinkki vaan lähinnä harrastuneisuuden tuntemusta lahjan antajien puolelta) ja sillä haettiin tämä lamppu ja kaikkea pientä tarpeellista,kuten rosmariinisaippuaa,appelsiininkukkasaippuaa ja ruusuntuoksuista silitysvettä.Täytynee opetella käyttämään palasaippuaa ja silittämään.Ruokapöydän päällä ei ole ollut lamppua ollenkaan ja nyt ku se siinä on en tajua miten ollaan tultu toimeen ilman.Kynttilöillä seinälyhdyssä eli heikosti.Pitäis vaan muistaa ostaa himmeämpi lamppu,tuo 40W tuntuu räikeältä kohdevalolta kun valo tulee noin korkealta.




Unton sänky (se tänä kesänä ostettu ison pojan sänky siis) meni vaihtoon.Pohja oli niin korkealla ettei itse päässyt reunan yli sänkyyn ja reunat niin matalat ettei kunnolla pidätellyt kun unissaan istui ja huojui laitaa vasten.Seli seli,olihan se vähän tylsäkin..Mut tässä on nyt enemmän reunaa,pohja matalammalla,päädyt korkeammat ja väriäkin.Liikakin?Pojalle?Vanha kerrossängyn puolisko,kuulemma jotakuinkin 50-luvulta.

Hei hei kesä!

Eikä ole edes haikea olo.Ihana värikäs syksy tulossa ja pimeys joka johtaa joulunaikaan..En yhtään etuajassa oo.Pari joululahjaa jo valmiina ja monta ideaa lisäksi.Käsityöt kaivoin esiin (hää)tauon jälkeen ja ensin valmistui bambulangasta,Liivian innoittamana,tiskirätti.Tiskipöydän nurkkaus näyttää paljon mieluisammalta kun muoviharja ja pinkki tiskirätti on siirretty muihin tehtäviin.Sain myös vihdoin vanhan pullon käyttöön tiskiaineelle.Kokeilin joskus käyttää pulloa tiskiaineella sellaisenaan mutta saippuaa valui aina pitkin pulloa ja lasipullo lipsui märissä käsissä.Kirppikseltä löytyi öljy-tms. pullon 'nokka',50snt ja vuolin sitä vähän pienemmäksi jotta mahtui pullon suusta sisään.Testattu on ja toimii!Varmaan viinipullon kaatonokka toimisi yhtä hyvin ellei paremminkin mutten ole raaskinut sellaista ostaa..


Pojalle neuloin pipon kun löysin niin mahtavan väristä lankaa.Ilman mitään ohjetta ja järjestelmällisyyttä mutta ihan kiva siitä tuli,vastaa mielikuvaani.Pipon omistaja ei suostunut kuviin.Retrohenkistä syystakkia haikailen,saa nähdä joudunko itse kyhäämään kun ei mieluista ole löytynyt.Taidot ei tasan riitä mutta voihan sitä opetella.Pihalla rymyämiseen on tulossa kaksiosainen puku ja märälle kelille on haalari mutta autoilutakki puuttuu,hienosteluun..Talvipuvun tilasin ja jännityksellä sitä odotan.




Huomenna lähtee kesäiset tekstiilit talvisäilöön ja jotain syksyistä tilalle..Kynttilöitä saa jo poltella ja iltapalaksi tein eilen lettuja kesän viimeisten mansikoiden ja kermavaahdon kanssa.Hei hei kesä!

Häistä..

Tuli otettua pieni tauko,tarpeellinen sellainen.

Ihana päivä,ihana ilma,ihanat vieraat,paremmin ei olis voinu mennä.Vaikea vielä edes analysoida koko tapahtumaa,on vaan hyvä ja helpottunut olo kun juhlat on saatu vietettyä onnistuneesti,naimisissa ollaan ja arkeen SAA palata ilman jatkuvaa järjestelyä,suunnittelua.Viimeinen viikko ennen häitä oli stressaavin,puolessa välissä viikkoa kävin ihan ylikierroksilla ja olin yliherkkä ja dramaattinen ja ihan kamala.Onneks rauhotuin (kaasot voi olla toista mieltä..?) pari päivää ennen häitä ja tajusin nauttia päivästä huolehtimatta.





Unton juhlatyyli.Lapiosta ei luovuta.



Vähän kuvaa puvusta.Tai siis miusta..Ei imartelevimpia otoksia mut oli vaikea löytää kuvia joissa ei näkyis sulho tai vieraita.

Häät!

Nyt jännittää..Pappi tavattu,juhlapaikka koristeltu,kaasot ja bestman tietää tehtävänsä,pitopalvelun kanssa kaikki selvää joten kaiken pitäis olla kunnossa.Kaiken siis ehti!Ja painokin tippu nelisen kiloa ja mekko mahtuu päälle :) Kuvia sitten kun toivutaan juhlinnasta,hauskat viikonloput!

Syksyn enteitä

Paleli pihalla,tuoksui syksyltä.Ihanaa,nihkeän tuskaisia hellepäiviä oli ihan tarpeeksi,nautin paljon enemmän kuulakkaan aurinkoisista,viileistä syyspäivistä.




Hämyisissä tunnelmissa,kynttilänvalossa.


Ostin pölyhuiskan siinä toivossa et siivousmotivaatio tulis ja purasis persuksista.Ei oo tullu.Siitä huolimatta olis huomenna annettava huiskalle kyytiä,hääyön jälkeen ei oo kiva heräillä rouvasihmisen arkeen jos askel tarttuu kuivuneeseen mehutahraan,roskis on täynnä,lakanoissa leivänmuruja + pari tuttipulloa ja aamiaispöydässä rekka ja muistot edellispäivien eväistä.

Se löytö..

Aiemmin mainittu löytö,josta lupailin kuvaa. (kuva on luokattoman huono kun oli pakko käyttää salamaa..)


Ei niinkään kunnon puolesta löytö mutta hinnan; 25e :) Ihan kohtuullisen tukeva,maalipinta on aika hurja eikä vetimet alkuperäiset mut kansilevystä päätellen on aikas vanha ja vetimilläkin on jo ikää.Saa nähdä jääkö noin,rapsinko puupinnan esiin vai maalaanko.Maalaaminen toisaalta houkuttelis kun tuo on aika tumma puupinnalla mutta toisaalta tuntuis loukkaukselta tehdä jostain noin vanhasta haalean turkoosi (lue; täydellinen,viel vanhat,sopivammat vetimet tilalle..).Voi kun sen sais jo kotiin!Muttei mahdu tänne joten on äidilläni hoidossa nyt.



Olis myös toinen löytö mutta se ei oo vielä miun,täytyy kärsiä häiden yli kärsimättömyydessään,josko sen sitten saisi siirrettyä turvaan (eli äitin ylipursuilevan varastokaaokseen).